Tänää istuttiin puistossa koko ilta. Ihanassa varjossa harjoiteltiin pelkkää olemista ja ohikulkijoista luopumista.
 Dimmulle on tullut jonkinlainen lapsikauhu, taannoin se pelästyi suurperheen lapsilaumaa 4-5 alle kouluikaistä, jotka säikäyttivät sen perin pohjin. Sen jälkeen ollaankin namin kanssa ohitettu lapsia. Dustyn mielestä lapset on ok, talvel niilt saa helposti lapasen kädestä ja varsinkin pikkutytöistä saa hyvän fanilauman.. Mutta ei Dustykään kovin tungettelevista lapsista pidä. Meiän lähi puisto on melkoinen villilänsi, pari kertaa on irrallaan oleva äidin mussukka juossut suoraa koiran päälle yms. Näin kesäaikaan siel on niin paljon porukkaa kaikkina kellonaikoina enemmän ja vähemmän järjissään.
 Mut puistossa istuminen oli ihan mukavaa luovuttiin siis humalaisista, hyökkäysvaunuista, pikkulapsesta ja yritettiin luopua ohikulkeneista koiristakin toimi ja ei toiminu... Siis Dimmu on räksyttäjä...Tää olemis harjoittelu on kyllä paikallaan molemmille, Dustylle varsinkin on vaikeata vaan olla. Otin muutamia kuvankin illanvietostamme yritän jonain päivänä tänne liittää...