Perjantain reeneissä tuli itselle suunnistusharjoitusta kun mentiin maalihenkilöiksi...

Dusty reenas 3 mm joista kaksi oli suoraa palkkaavaa ja yksi makaava mm jolla myös ilmaisu. Koira oli niin täpinässä ja innolla etsi. Ensimmäiset meni hyvin ja se irtos tosi hyvin kun sai hajun. Kolmatta se tarkenteli jonkin verran ja löydettyään ja ykkösnamin saatuaan tuli reippaasti mua hakemaan ja jopa tärkeän näköisenä istui eteeni, tätä ei oo opetettu ja itse siis nyt tarjosi ilmaisuun tätä... Dusty oli iloinen ja antoi kaikkien kehua ja rapsutella itteään poikkeuksellisen pitkän aikaa, ei oo mikään lässyttelija hiilukkani yleensä.

Dimmulle tehtiin n100-150m jälki johon laitettiin yksi esine ja vanhennettiin yli tunti. Jäljelle perässäkävelijäksemme lähti jäljen tehnyt henkilö. Koiraa tää ei haitannu pätkääkään. Jäljelle lähtö oli vähä intoilua ja siinä sähelsikin hetken ja neutraalina oottelin liinan päässä että palaa jäljelle kun huomaa että lähtemässään suunnassa haju loppuu, pian alun jälkeen kuitenkin tasaantui ja keskittyi hommaansa. Yksi jälkimerkeistä oli pudonnut ja Dimmu meni sen luo innoissaan häntäänsä heiluttaen, kehuin sitä ja ihasteltiin sitä merkkiä, joka oli ylimääräinen esine jäljellämme. Aikamme ihasteltuamme ja Dimmua kehuttuani kehoitin sitä jatkamaan. Jäljellä oli kaksi pulun ylitystä joista mentiin keskittyneesti yli. Ylityksen jälkeen olikin se varsinainen esine. Taas se pysähtyi sinne heiluttelemaan ja kurkki et tuunko mä sen takana ja huomaanko mitä se on löytäny. Tällä esineellä vähä leikittiin ja pidettii taukoa ja kehuttiin yms. Siitä ei sitten enää pitkä ollukkaan loppuun jossa oli ihana purkki jossa nakkia. Lopussa viel retuutettiin sitä esinettä ja kehuin Dimmua hurjasti.  Se vaiukuttikin melko tyytyväiseltä. Hyvin se meniki.