Täällä me hengaillaan landella hoivaamassa erästä ihastuttavaa rotikkaneiti-Doria. Pojat tulee Dorin kanssa mainiosti toimeen, mutta keskenään niillä ei nyt meinaa yhteistä säveltä löytyä. Dusty on tosi varautunut Dimmuun, ja yrittää sitä vältellä. Niimpä oonki sitten pitäny niitä täällä erillään ja vuorotellen sitten pääsevät ulos tms, tai ulkoillessa oon pitäny Dimmun kiinni. Sinänsä hankalaa kun tuo Dori apinoi mun koiria kaikessa, kun ei tietty tajua mun käskyistä mitää. Dimmu kun ois toi varmin luoksetulija niin sitä sais apinoida siinä asiassa Dorikin. Näkyy tuo Dori nopeesti tottuvan vieraaseen ihmiseen. Mallikkaasti istuu odottamassa ruokakuppiaan ja tuijottaa silmiin. Ulos mennessäkin istuvat sitten kaikki kolme rivissä kuistin rappusella ja yksitellen tulevat ovesta ulos. Äsken kävin vaan Dimmun ja Dorin kanssa pihalla (Dusty nukkuu ja kerää voimia illalla olevaan hakukokeeseen..)Dimmu sit heitti -istu käskyllä maahan siinä rappusella ja mitä tekeekään Dori istuu ja katsoo Dimmua ja menee sitten maahan... Kyl ne sit viel istuvat ennen ulos pääsemistään.. On tuo Dori ihan hyvin tullu luokse. Varsinkin kun on tajunnu että multa saa helposti nameja kun tulee silloinkun muutki koirat tulee.

Tääl ois silmän kantamattomiin asti peltoo, pitäis täs viel ennenku ruvetaan kotiin lähteen tallata Dimmulle jälki tonne. Vähän kyl tuulee et pitänee ottaa johonkin peltojälkee enemmäm tekevään yhteyttä, et paljonkohan sitä uskaltais antaa sen jäljen vanheta... Tai sit kokeillaan vaan..