Torstaina 8.8 oli eka reenikerta. Harjoiteltiin hyppyä monta kertaa ja palkka vietiin napipurkkiin hyppyjen taakse. Niin et koira mesis suoraan. Eka hyppy tehtriin niin et vetäjä piti koiraa ja ohjaaja sit meni sinne hypyn taakse kutsumaan. Dimmuki sielt sit malttoi keskittyä vaikka alkutunnista sil meni aina haukkumiseen aikaa hetki. Loppuu kohti parani kokoajan. Rimat hypyissä oli ihan alhaalla. Sit tehtiin hyppyä eritavoilla, niin et lähettiin hyppyesteelle siivekkeen kohdalta, siivekkeen ja koiran puolivalistä, samaan aikaan koiran kanssa jne. Sit otettiin  kahtahyppyä peräkkän samoilla tavoilla. Vetäjä piti koiraa aina kii.

Hyppyjen jälkeen reenattiin putkea. Dimmu tuli putkesta tosi reippaasti, ei möröttäny tms. Putkien läpimenojakin mentiin sit erilaisia. Ja putki oli ihan suorana. Yksi putken läpimeno meinas mennä huonosti, yksi bortsu kerkes meinaan pissata sinne, niin sitä sit jäi kookio nuuskutteleen, tuli onneksi pois enneku ehti merkata....Putken läpimenossa palkkasin narulelulla.

Keppejä otettiin kans. Se menikin Dimmulla aika hyvin, ainoo ongelma oli mulkla kun en osannu nottaa namikädeksi oikeaa kättä. Näiden matalien rakkien kanssa on oppinu niin hyvin namia vasemmassa pitämään ja aina varonu sitä ettei koiran ylle kumarru. Sit tää oli niin vaikeeta. Saastiin ihan hyvin mentyä niitä kuutta keppiä useammanki kerran.

Viimeisenä otettiin vielä rengasta. Sepäs olikin hankalaa. Tuli se sit sieltä kun tajusi et siitä pitää ihan oikeasti hypätä. Hassu pieni koira. Dimmun kanssa agilitaaminen on heti lakuunsa ihan erliaista. Dusty joka vetää aina kierroksille ja pysyy siellä on ollut hyvin haastava. Dimmulla on malttia ja keskittymiskykyä, mutta kyllä kuumeneen saa senkin. Ainoo huonopuoli tossa koirassa on tuo haukkuminen ja se et sil menee aina tovi uudessa porukassa et se astettuu ajatukseen et nyt ollaan mamman kanssa hommissa. Sit kun tuo oivallus menee perille on aivan mahtava!