Nyt olikin mukavan onnistuneet reenit.

Dusty oli koiristani eka ja etti kaksi suoran palkan uhria. Herra hiilukainen kävi kuumana ja malttiharjoitukset sivulla olo yms teki sille taas hyvää,  se ei ois malttanu oottaa valopannan pukemista.. se ihan yrittin itte päätään siihen pantaa pujottaa, muttei pikalukollisen pannan kanssa onnistunut. Hölmöläinen. Intoa olikin paljon ja oli kunnolla jo pimeäkin, se ei Dustyä mullään tavalla häirinnyt. Hyvin toimi ja maltti riitti.

Dimmulle otin neljä ykkösnakillista uhria. Dimmulle tein myös malttiharjoituksia ja mm maassa makuuta ennen  liivien pukemista. Dimmu reenas viimeisenä koirana ja oli kunnolla pimeätä. Dimmu vaan näyttti nyt sen mitä oon epäillytkin, sille on luontevampaa pimeässä etsiminen, ei haittannu yhtään ei möröttäny yms. Mä sit mokailinki urakalla. Ekalle mennessä sai hajun hyvin mutta juuttui johonkin maassa olleeseen hajuun.. Jatkoi hommia kustuaan ja haki ykkös nakin tuli vaihdilla ja teki hienon ilmaisun... ja lähti salamana ennen  lupaa näytölle... noo jäi ootteleen uutta ilmaisua kun se kerran ilman lupaa meni. Siin se ei hoksannu heti vaan kävi kusemas samaa hajua taas.. Pienen pähkinöinnin jälkeen sit meni uudestaan maalihenkilölle ja huikkasin sille -tasku ja tuli hakemaan mua ja nyt hidastin sen namilla ja rauhoittelin hetken ja sanoin näytä..

Toiselle mentiin sit kans määrätietoisesti ja otti hyvin hajun ja meni perille asti, tälle se mörähti ja haukahti pienesti mutta meni itte perille asti ja otti nakkinsa ja unohtui kuselle???? noo menisit uudestaan maalihenilölle ja taas mulle tullessaan lähti liian aikaisin näytölle ja taas otettiin se uudestaan. ja sama kuvio kun ekalllakin...

Kolmas oli kuopassa suht aakealla alueella, Dimmun piti päästä tuulen alle saadakseen hajun ja siellä sitten nappasi hajun hyvin ja lähti ajamaan hajua kiilana kävi aika lähellä maalihenkilöa kun tuulen puuska ssa haju loppui ja se kävi taas hakemassa sen kauempaa tällä kertaa paremmasta kulmasta ja löysi uhrin kuopasyta ja hengaili siellä hetken enneku tuli mua hakemaan. Tällä kertaa mulla oli namit valmiina kädessä ja syöttelin luonani hetken ja käskin sitten näytölle, ylpeä koira meni ja sai naminsa ja häntä pyöri vinhasti.

Neljäs oli pidemmän matkan päässä ja niin että hajun sai Dimmu jo todella kaukaa. Eteni määrätietoisesti ja välillä jäi odottelemaan ja katsomaan et tullanko perässä ja sanoin sille hyvä, mennään vaan. Ja seurasin sen perässä. Se teki tosi hienosti töitä ja pyörivässä tuulessa ajoi hajua. Meni rauhallisesti maalihenkilölle otti ykkösnakkinsa ja lähti hakemaan mua, hieno ilmaisu ja näytölle päästiin ja sai loput naminsa ryhmä kehut ja rapsuttelut. On se vaan hienopoika. Ehkä me uskalletaan sinne pimeäkokeeseen mennä.. On kai se loogista että koira joka kuitenkin reenaan suurimman osan vuodesta pimeässä toimii pimeässä paremmin kun taas valoisalla se ehtii liikaa miettiä et miksi se näkee maalihenkilön...... Ittelle taas pimeässä toimiminen on vaikeata ja etenkin kokeissa kun  menee suuntavaisto niin helposti silloin ja kaikki näyttää ottalampun valokiilassa ihan samanlaiselta..