Viimeviikolla meillä sairasti Dimmu joka sai pienen ripulin, ilmeisesti ei herran masu kestä enään naudanmahalaukkua koska vähän ennen juhannusta sillä oli saman lihan syömisen jälkeen massu sekaisin. Dimmu toipui ja palautui hyvin mutta säikäytti taas kun menee nopeesti kuivan oloiseksi.
Tällä viikolla sitten tippui oikea pommi... Oltiin mustikkametsällä maanantaina ja Dusty oli sieltä kotiin lähties oudon oloinen. Mettäski vaan pötkötteli mun lähettyvillä eikä kouhottanu Dimmun ja Devin tapaan. Kotiin tullessa alkoi kakoa ja yskähdellä ja oli tosi kurjana. Oksensi sitten mustikan varvun ja mustikoita. Ja ajattelin vaan että sen verran ärsytti kurkkua tommonen varpu... rohiseminen jatkui yöllä ja tiistaina poitsu teki stopin aamulenkillä 100m kotoa, kannoin sitä sitte ja mentiin kauheen lyhyt lenksa. Soitin heti kun Veter aukesi niin sinne ja saatiinkin ihan illaksi aika. Odottaminen oli tuskaisaa kun oli niin selkee fiilis ittellä et nyt ei kyl oo kaikki todellakaan kunnossa. Kotiin tullessakin meinasin ottaa pissalenkille koko kolmikon mutta portista puiston puolelle päästyämme totesin et Dusty ei jaksa ja vein sen takasin sisälle.
Lääkärissä ei koira reagoinu kipuun mitenkään ei aristanu kurkkua eikä mahaa tms, sydänkin kuuntelussa normaali. Mua huolestutti kauheesti ja lääkäri suositteli sitten nielun tähystämistä ja kaulan röntgeniä,( lisäksi laitetttiin antibiootti sekä kipulääke sen varalle et varpu olisi haavauttanyt nielua). Sellaset sitte aikakin järjestyi, oikein tekemällä tehty aika keskiviikolle. Keskiviikkona aamulla Dusty jaksoi kävellä paremmin mutta edelleen rohisi ja oli toosi hidas. Huoli oli kokoajan suurempi mulla, röntgeni otettiin ensin ja siitä löytyikin sitten karua näkyä. Dustyn sydän todettiin olevan suurentunut, sekä keuhkoissa todettiin muutoksia, mitään vierasesine löydöksiä ei näkynyt. Toinen lääkäri suositteli sydämen ultratutkimusta ennen kun mahd nielu tähystettäisiin, kun nielun tähystyksessä olisi rauhoitettava, röntgeni otettiin Dustyn ollessa hereillä. Sydän ultraan saatiin aika seuraavaksi päiväksi.
Ennuste oli huono ja pahinta pelättiin. Tänään sitten päästiin ultratutkimukseen ja huoli pienestä miehestä oli kamala.
Ultrassa sitten todettiin oikean ja vasemman kammion olevan suurentuneet ja vasemman kammion supistuvuus oli alarajoilla. Vieläkö on jotain tehtävissä.... Dustylle laitettiin sydänlääkitys jonka toivotaan nyt sitten vielä auttavan. Lääkitään 1kk ja sitten kontrolliin et mikä on vointi.
On outo kattella Dustya tuollaisena, väsyneenä pikku papparaisena. Uusien asioiden edessä ollaan kun pitäis saada pappa pysyyn rauhallisena.. just joo..
