Niimpä muuttoo pukkaa ja käytiin viikonloppuna Dimmua esittelemässä seinäjoen näytelmissä. Oikein kivan arvostelun sai ja käyttäytyikin ihan siedettävästi. Pöydällä olo jännitti kyllä kamalasti. Ja mun pitäis saada joku reenaan sille sitä ropeltamista.. Ei paljo hyödytä vaan itte hiplailla ja ronklata hampaita, heti kun vieras kattoo niin Dimmuu jännittää....

Dustyn kuntoutus projekti jatkuu ja tänään käviki taas hieroja, on se mun hiilukka niin ihana... Siinä se rauhoittuu ja antaa käsitellä itteensä. Ei tuosta jästipäästä ois uskonu, joka kerta se on enemmän heittäytyny käsiteltäväksi. Etujalan turvotuskin oli kadonnut hierojan mukaan, kiva juttu. Me tilattiinki umpihankilenkkeilyy ja sitä saatiin. Nyt ei oo mettään asti ehditty kahteen viikkoon, mutta umpihankee on riittäny lähempänäkin. Lähin puistokin on ollu niin heikosti aurattu et ollaan sitkeesti vaan rämmitty siellä...

Dimmun kans alettiin tauon pitäminen herhaun tokoiluista. Nyt ei vaan kaikkeen ehdi irrota. Mut kotona reenaamisia ollaan tehty päivittäin. Maahan menot sujuu ihan mukavasti. Lisäksi käytiin tehoreenaamas ohiottamisia  ja ne onkin ollu nyt helpompia viimeaikoina.  Dimmun liukkaalla keleillä ulkoilut on ehkä vähä tylsiä kun se saa kulkee mun takana, tää takana kuljettaminen rauhoittaa sitä selvästi. Ihan hyvä neuvo eräältä ihmiseltä.